What's new

ULKOKASVATUS-09

L

Lapplandish

neljänneskilo täällä.. söi tuo home aika railakkaasti tuota satoa.. olisi varmaan jotain 350-400 muuten.. mutta äärimmäisen tyytyväinen pitää olla tähän kesään! :)

ens kesäksi sitten lähden heti reilusti isommalla kylvöllä ja useammalla lajikkeella kokeilemaan josko niitä kiloja alkais irtoamaan maaperästä.. :D
 

ganjamavn

Member
Nonni, kaaleitten lahtaamisesta voi sitten siirtyä maanläheisimpiin aiheisiin että tulikos sitä satoa sitten millälailla porukalle? Meillä ei kauas jääny K. :D Ens kesänä sit.
Niin vähän että hävettää edes kertoa. Eka ulkokasvatus kuitenkin, paremmin oisi voinut mennä mutta jäi tuosta nyt kuitenkin polttoakin pussillinen.
 

kekkone

Member
Joo, ei täälläkään todellakaan tullu niin paljoo mitä odoteltiin...
Ekaa kertaa oikeilla lajikkeilla liikenteessä, pari aiempaa kesää
menny testaillessa ja ihmetellessä että miksei se kuki.
Mutta pääasia oli että tuli todistettua itselleen että hommaan pystyy
ja että kyllä se prrkele Suames kukkii... :)
Ens kesän tavote liittyminen K-kerhoon.
Tai vähintään sit edes pikku-k. :)
Oli tua ulkona viä yks neitonen palelemassa, toin kotiin riippumaan just ennen pakkasia:
http://img30.imageshack.us/img30/1517/danealmost028.jpg
 

kekkone

Member
Täytyy kyllä viä ihmetellä että
kuinka hyvin noi tanskalaiset kestää kylmää säätä/jopa pakkasta.
Eivät oo moksiskaan vaikka keli ollut mitä on.
Lisäksi hometta ei ollu yhdessäkään, mikä on lähes käsittämätöntä.
Tai sitten vaan hyvä spotti/yksilö/säkä....
Eipä tarvii enää hirveesti jalostaa että sopeutuu tänne täydellisesti.
 

snufkin

Member
Täytyy kyllä viä ihmetellä että
kuinka hyvin noi tanskalaiset kestää kylmää säätä/jopa pakkasta.
Eivät oo moksiskaan vaikka keli ollut mitä on.
Lisäksi hometta ei ollu yhdessäkään, mikä on lähes käsittämätöntä.
Tai sitten vaan hyvä spotti/yksilö/säkä....
Eipä tarvii enää hirveesti jalostaa että sopeutuu tänne täydellisesti.

Samaa tullut pohdittua. Omista kymmenestä tanskalaisesta vain kaksi kerkes, liian aikasesta sadonkorjuutsa huolimatta, kukkia lähes loppuun. Minkäänlaisia uupumisen merkkejä ei yksikään näyttänyt koko kesän aikana vaikka joutuivatkin pakkasen koettelemaksi heti istutuksen jälkeen ja helteet saivat kestää ilman kasteluita. Hometta ei myöskään näkynyt vaikka kaks Royal Danea olikin melko kosteassa ja tiiviissä pusikossa. Eli, kun nopeiten kukkivien yksilöiden geenit saadaan talteen niin alkaa kesät oleen aika pitkälti turvattu.

Omien kokemusten perusteella taitaa just Royal Dane olla potentiaalisin lajike. Royal Danesta, Danish Passionista, Guerilla Goldista ja Purple Peacesta vain RD:t olisivat kukkineet loppuun, jos en olis liian aikasin käyny niittään. Danish passion anto hieman kesken jäänyttä kukkaa ja muut pelkkää lehteä. Purple Peace ehti hieman alusta kukkia, mutta ei siitä kauheesti irti saanut.

Lehteä kertykin vähän enemmän, joten pakkohan se oli hasiksen muotoon väännettävä. Ensin erottelin kiffin, tein asetonilla öljyä, laitoin sekaisin ja lopuksi pari kertaa uunin kautta kaulimen alle. Hyvää tuli.



Laitetaan vielä ainoat kuvat, mitä kesän kasvatuksesta tuli napattua. Eli ensimmäiset kaks ovat Royal Danet, mitkä ehtivät kukkia loppuun ja Kolmannessa Danish Passion, joka ei kauheen pitkälle kukinnoissaan ehtiny.



Kuvat on otettu 26.7 ja DP:llä oli tohon aikoihin pituutta jo lähemmäs toista metriä.
 

DonBong

Member
Nice! kotiläpyskää :D Oli varmasti hyvän makuista. Mulla kerkes RD:t kukkia loppuun ja hyvää oli. Thyphoon on myös hyvä ulkolajike vaikkakaan ei niin tykkiä polttoa.
 

SovietFinland

Active member
Muistelin keskustelleeni asiasta viime vuonna, onneksi viesti löytyi vielä. Sama kai tämä on julkaista, poistetaan vaan henkilökohtaiset jutustelut ja tiedot. :chin:

Lähinnä harkitsin käyttäväni kaupallisia torjuntaaineita siemenprojektien turvaamiseen sadekesinä, mutta sittemmin olen päätynyt ihan luomulinjalle ja bikarbonaatteihin. En halunnutkaan ryhtyä koekaniiniksi.



SF said:
En ole vielä ehtinyt tutustua aiheeseen muuten kuin parin googlettelusession verran. Tarkoitus on talvella hakea netistä tupakan ja pellavan kasvisuojeluohjelmat. Ja katsoa olisiko sieltä mitään opittavaa.

Tirama50 (tehoaine: tiraami) soveltuu ainakin pellavan siemenen peittaamiseen. Kuten myös salaatin siemenen käsittelyyn. Omakohtaista kokemusta on ainoastaan Täyssato-jauheesta leipäviljansiementen peittaamisessa. Peittaamalla kasvustosta tulee ainakin terveempi, ja viljasadosta sitä kautta suurempi ja laadukkaampi.


Kävin tänään lähikaupungin Agrimarketista kysymässä löytyisikö mansikan harmaanhometta vastaan kasvinsuojeluaineita. Valitettavasti ei löytynyt pienviljelijälle mitään sopivaa, ainoastaan ammattiviljelijöiden annoskokoja. Mielestäni kolme parasta löytämääni tähän mennessä löytämääni ainetta ovat:


Teldor® (tehoaine: fenheksamidi) http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/teldor.html
- paras teho harmaahomeeseen
- lyhyin varoaika, 3vrk
- ei vaaranna pohjavettä

Switch® 62.5 WG (tehoaine: syprodiniili ja fludioksoniili) http://www.agrimarket.fi/main.cfm?iA=251896
- kohtuullisen lyhyt varoaika, 7 vrk.
- jättää jäämiä maaperään, ei saa käyttää useampana vuonna peräkkäin.

Euparen® M (tehoaine: tolyylifluanidi) http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/euparenm.html
- annoskokoja myös pienviljelijälle
- pisimmät varoajat, 30vrk!
- on jäämässä kokonaan pois myynnistä, ja sen käyttö ollaan joskus vielä kieltämässä. Sai myyntiluvan vielä täksi vuodeksi.


Mycostopista löytyy juttua myös hamppufoorumilta. Luulen että sen teho perustuu lähinnä siihen, että kasvit ovat ylipäätänsä terveempiä, eivätkä sairastu niin helposti.


tuntematon said:
Laitan YV:tä, kun torjuntakeskustelu ei ihan vastaa viestin otsikkoa eikä ehkä kiinnosta kaikkia.

Oletko tutkinut tuota Tiramaa, olisiko siitä homeeseen apua? Osa peittausaineista on muistaakseni todella rajuja myrkkyjä, joita ei ehkä kannata käyttää nautittavaan tavaraan.

Katselin tällaista (niinikään) Yaran markkinoimaa tuotetta kuin Mycostop. Tämä on alkujaan suomalainen keksintö sienitautien (Pythium yms. yleisten juuritautien) biologiseen torjuntaan. Käytetään myös peittaamiseen. Tästä ei kuitenkaan näyttäisi olevan paljon apua homeeseen. Peittauksen ideana on tuhota siemenissä olevat taudinaiheuttajat. Pahimpana riesana oleva harmaahome leviää kuitenkin itiöinä ilmassa ja sitä on kaikkialla.

Kun aloin miettiä tätä peittausta, tuli mieleen, että siementen tekeminen ulkona on itse asiassa aika riskaabelia hommaa. Sieltä voi saada jos jonkinmoisia kasvitauteja linjaansa. Sisällä taudinaiheuttajia ei välttämättä ole valmiina, ellei niitä itse sinne tuo.


EDIT:Näköjään Esbe suosittelee nyt Amistaria. http://www.icmag.com/ic/showthread.php?t=80568&page=5

Amistar® (tehoaine: atsoksistrobiini) http://www.agrimarket.fi/main.cfm?iA=251760
- piitkä varoaika, jopa 35vrk!
- 5l annoskoko
 

SovietFinland

Active member
Nyt tarkemmin Amistarin käyttörajoituksiin perehdyttyäni selvisi että pitkä varoaika on ainoastaan viljoilla, muilla kasveilla lajikohtaisesti 3-14vrk. Eli ihan mahdollinen torjuntaaine hampullekin.
 

BadTicket

ØG T®ipL3 ØG³
Moderator
Veteran
JOo, mä kanssa tuota varoaikaa ihmettelin.. Jossain sanottii pal pitempiä, kuin tuo 14 vrk.. Ajattelin että turhaa sitä niille lehdille on ruikkia, kun harvemmin ne homehtuu, mut joo..
Pitääpä ens kesään mennessä tutustua lisää ja ehkä testata.
Vähän se on niin ja näin noitten kemikaalien kanssa, mutta kai sitäki mielummin polttaa ku hometta :)

Capt. Jack Aubrey said:
...one must always choose the lesser of two weevils.


:dueling:
 
L

Lapplandish

en ole mikään maanviljelijä, niin voisiko joku kertoa että mitä tuo varoaika tarkoittaa noissa aineissa?
 

SovietFinland

Active member
Varoaika kertoo torjunta-ainekäsittelyn ja sadonkorjuun välisen minimiajan, jonka aikana käsitellyissä kasvituotteissa jäämät ovat palautuneet sellaiselle tasolle, ettei niistä aiheudu kuluttajalle syötynä liian suurta riskiä.
 

kekkone

Member
Mjaahas, sitä on tullut vähän pussiteltua noilla bubblebageilla...
Parempi matsku:
http://img162.imageshack.us/img162/8759/bubbles0031.jpg
Hermikset:
http://img185.imageshack.us/img185/1179/hermisbubble0031j.jpg
Eipä mitään ihmeempää toi hermis, mut toinen plaatu maukasta.
Ois kiva tietää paljonko porukka tekee bubblee??
Täältä oon löytäny paljon infoo ja kaikenlaista uutta mitä vois kokeilla
bubblen teossa...
http://www.icmag.com/ic/showthread.php?t=119929
This is the way to go:
http://www.icmag.com/gallery/data/500/2151IMG_9019.JPG
:)
 

DonBong

Member
Näyttää melko viheriältä toi eka kuva, monta bubble-bagia sulla on ja mikä on tiheys kussakin? paljonko käytit trimmiä?
 

kekkone

Member
Tämmönen:
http://www.bubblebag.com/catalog/product_info.php?products_id=32
Vihreys johtuu suurilta osin siitä että toi kuva on otettu heti bagittamisen&
prässäämisen jälk., nyt tummempaa...
Matskua joku puol muovipussillista,
pelkkää perkuujätettä, eli ei mitään ihmeellistä....
Oon miettiny mistä sais tähän hommaan sopivaa verkkokangasta?
Ois kiva duunata joku oma setti, ruvennu tajuamaan tota prosessia...
 

BadTicket

ØG T®ipL3 ØG³
Moderator
Veteran
KAtto hyvin varustetun kaupan suihkuverho-osastolta, sitte sieltä askartelukaupasta minkä nimen unohdin, niin sai ainakin ennen iha niinku tiheyden perusteella ostettua.. Enpä tiä onko koko kauppaa enää.................. Paan sen nimen, kun tulee mieleen :)
Pks niitä oli ainakin Itiksessä ja makkaratalossa..
 

kekkone

Member
Aaa, ok, taidanki jo tietää mitä kauppaa tarkotat.
Pointti se että nyt tiedän edes mistä hakea, oon kyselly kangaskaupoista, mutta
niissä ei semmost verkkokangasta oo.
On vähän heikolla kantimilla toi yleistietous
kankaista/termeistä.... :)
Oon käsittäny että tota verkkoo käytetään kuvien painamiseen kankaaseen??
Ja joku oma sana sille verkkokankaalleki on......!?!?!
Ja mahtaisko joku tietää onko tolle Micron-sanalle,joka ilmaisee siis verkon tiheyttä,
jotain omaa suomalaista sanaa??
Ei oo kukaan kuullukkaan kyseistä sanaa ainaska kangaskaupoissa...
Kiitän, ja pahoittelut että hieman offtopic tähän threadiin tää keskustelu.
 
Top