kimalainen
Member
Pohdiskellaas onko olemassa mitään vaihtoehtoisia ratkaisuja tähän vai jatketaanko mullan kärräystä?
-
Happy Birthday ICMag! Been 20 years since Gypsy Nirvana created the forum! We are celebrating with a 4/20 Giveaway and by launching a new Patreon tier called "420club". You can read more here.
-
Important notice: ICMag's T.O.U. has been updated. Please review it here. For your convenience, it is also available in the main forum menu, under 'Quick Links"!
Metsämaan maanparannuksesta ja lannoituksesta
- Thread starter kimalainen
- Start date
kimalainen
Member
Kyllä tuohon näemmä löytyy lääke, pitänee tehdä kenttäkokeet ens kaudella ja sitten voi antaa empiirisen lausunnon.
hamppumuikkunen
Member
Odotan mielenkiinnolla raportointia.
PunkSteady
Member
Kerroppas hieman lisää aiheesta jo nyt.
kimalainen
Member
Näillä lähtisin kokeilemaan.
Syksyn panos, 50 litran tilavuuteen, havumetsän podsoli maannokseen.
500g dolomiittikalkkia
600g Orgaanis-biologinen NPK-lannoite 7-6-5 (neudorff fertofit)
7 litraa Leca sorroo
Keväällä istutusmuokkauksen yhteydessä
15-20g Puutarhan NK1
Syksyn panos, 50 litran tilavuuteen, havumetsän podsoli maannokseen.
500g dolomiittikalkkia
600g Orgaanis-biologinen NPK-lannoite 7-6-5 (neudorff fertofit)
7 litraa Leca sorroo
Keväällä istutusmuokkauksen yhteydessä
15-20g Puutarhan NK1
kimalainen
Member
Myös hivenravinteita olisi suotavaa lisäillä jo syksyllä.
Hiiltä ehottomasti, se sitoo huokoiseen rakenteeseensa paljon ravinteita. Kannattavinta on jatkaa samassa paikassa vuodesta toiseen, se maaperä teoriassa parantuu koko ajan. Terra pretasta kannattaa lukea, Amazonilla inkkareiden vanhat tunkiot tuottaa vielä 1000n vuoden jälkeen hyvää satoa.
kimalainen
Member
Juu, ja kyllähän hiili toimis osittain tuon lecasorotnoon korvikkeenakin.
Ulkokasvatuksessa ei mun mielestä oo lecasorasta mitään hyötyä koska maaperä on luonnostaan täynnä pikkukiviä. Sen tilalla vois tuoda esim kompostia. Jotain elämää siihen maaperään on saatava että ravinteet ei huuhtoudu heti pois. Parina kesänä on tätä tullut harrastettua mutta hiili tuli kuvioihin vasta viime vuonna, sen hyödytkin alkavat näkyä parin vuoden viiveellä.
Eli ruokitaan maaperää, ei kasveja.
kimalainen
Member
Aivan oikein, tuo viimeinen lause on asian ydin.
Syksy satsi on nimenomaan pelkästään normalisoimaan köyhän maaperän ph ja ravinnearvot. Lecasoraa ajattelin siksi, että se ilmavoittaa maan rakennetta ja edesauttaa fertofitin biologisia prosesseja. Tossa rojussahan on mykorritsaa sekä reilusti humusta, eli elämää siinä pitäisi olla.
Pelkkä kevätlannoitusmäärä riittää helposti tyydyttämään kasvin koko elinkaaren ravinnetarpeen, fosfori toki tulee tuolta syksyllä haudatusta, sitähän tuossa NK1:ssä ei ole.
kimalainen
Member
Komposti on erittäin hyvä lisä, siitä olen täysin samaa mieltä.
kimalainen
Member
Thule, tuossa on muute mielenkiintoinen pdf, kerala-miehiä kun olet.
http://www.researchgate.net/publica...s_and_taxonomy/links/02bfe50e5306744474000000
http://www.researchgate.net/publica...s_and_taxonomy/links/02bfe50e5306744474000000
Kiitti linkistä, Keralaa lähtee seuraavana projektina.
Tuosta hiilestä muuten semmonen juttu että se kannattaa ennen käyttöä liottaa jossain ravinteikkassa liemessä. En ymmärrä kemiallisia reaktioita sen takana mutta jostain syystä tuo hiili imee maaperästä typpeä, sen voi ratkaista em. tavalla.
Tuosta hiilestä muuten semmonen juttu että se kannattaa ennen käyttöä liottaa jossain ravinteikkassa liemessä. En ymmärrä kemiallisia reaktioita sen takana mutta jostain syystä tuo hiili imee maaperästä typpeä, sen voi ratkaista em. tavalla.
kimalainen
Member
Eipä noita kaikkia kemian oppeja muista itsekään.
Kunhan saan naputeltuu priva-oikeudet niin pitää häiriköidä hiukan, tuo sativa harrastuksesi on pro homma.
Kunhan saan naputeltuu priva-oikeudet niin pitää häiriköidä hiukan, tuo sativa harrastuksesi on pro homma.
kimalainen
Member
Maaperän Ph:n nostoon kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota, jos kasvatat alueella jossa kasvaa kuusta tai mäntyä. Maahan varisseet neulaset happamoittavat maaperää, mikä vähentää hajoittaja pieneliöiden toimintaa. Yhtälailla havupuiden oksistosta tippuva vesi laskee pH:ta.
Puunpoltosta syntyvää tuhkaa kannattaa kalkin kanssa käyttää maaperän pH:n nostamiseen.
kasvaessaan puu ottaa maasta tarvitsemansa ravinteet ja säilöö ne puuainekseen. Kun puu palaa, mineraaliravinteet rikastuvat tuhkaan. Tuhka sisältää muun muassa kaliumia, fosforia ja booria – typpi sen sijaan haihtuu. Lisäksi tuhka on emäksistä, joten se neutraloi metsämaata. Tuhka on siten erinomainen lannoite, kun maassa on runsaasti typpeä mutta niukasti muita ravinteita.
Tosta Lecasoran käytöstä sen verran, että itse laitoin viime kesän kasvupaikkaa tehdessä 1300 multalitraa kohden 300 litraa lecasoraa ja 200 litraa vermikuliittia.
Hiusjuuret -siis ne osat juuresta, jossa kasvaa juurihunnut, joilla kasvi ottaa ravinteet ja veden maapartikkilleista. Tarvitsevat kuohkea/ilmavan maaperän kunnolla kasvaakseen. Pääosin hiusjuuret kasvaa 0-20 cm syvyydessä.
Syksyllä kun käänsin rakentamani maaperän. Hiusjuuria oli huomattavasti syvemmällä, kuin verrokki kohteessa, jonka maaperässä ei ole lecasoraa tai vermikuliittia.
Puunpoltosta syntyvää tuhkaa kannattaa kalkin kanssa käyttää maaperän pH:n nostamiseen.
kasvaessaan puu ottaa maasta tarvitsemansa ravinteet ja säilöö ne puuainekseen. Kun puu palaa, mineraaliravinteet rikastuvat tuhkaan. Tuhka sisältää muun muassa kaliumia, fosforia ja booria – typpi sen sijaan haihtuu. Lisäksi tuhka on emäksistä, joten se neutraloi metsämaata. Tuhka on siten erinomainen lannoite, kun maassa on runsaasti typpeä mutta niukasti muita ravinteita.
Tosta Lecasoran käytöstä sen verran, että itse laitoin viime kesän kasvupaikkaa tehdessä 1300 multalitraa kohden 300 litraa lecasoraa ja 200 litraa vermikuliittia.
Hiusjuuret -siis ne osat juuresta, jossa kasvaa juurihunnut, joilla kasvi ottaa ravinteet ja veden maapartikkilleista. Tarvitsevat kuohkea/ilmavan maaperän kunnolla kasvaakseen. Pääosin hiusjuuret kasvaa 0-20 cm syvyydessä.
Syksyllä kun käänsin rakentamani maaperän. Hiusjuuria oli huomattavasti syvemmällä, kuin verrokki kohteessa, jonka maaperässä ei ole lecasoraa tai vermikuliittia.
S
scai
Thule on oikeassa.Kannattaa mennä Terra Pretan mukaan.
Terra Pretasta on paljon kijoituksia täällä Icmagissa, osiossa Organic soil.
Nykyajan tutkijat on ihmeissään, miten Amatzonin sademetsiin saatiin aikaan maata joka vieläkin antaa kasveille kaiken mahdollisen.
Alunperin multaan sekoitettiin hiiltä, saviruukun palasia ja kaikkea lantaa mitä oli saatavilla, kasvisjäte myös.
Hiili mullassa muodostaa "lannoiteriutan", eli tarjoaa alustaa johon positivisesti ja negatiivisesti varautuneet hiukkaset kiinnittyy.Se sit luovuttaa tai ottaa lisää suoloja maahan/maasta, hyvin mielenkiintoista ja uskottavaa luettavaa.
Itsekin olen yrittänyt luoda multaan noita varauksia lisäämällä hiiltä ja mykoritsaa.
Sitä en tiedä paljonko se antaa lisäpotkua, mulle riittää että kasvit on terveitä ja terhakoita enkä enää ilmankaan olis, näitä maanparannusjuttuja
Metsämaasta vois sanoa sen verran, että jos siellä on havukasveja, on maa luultavasti melko hiekkaistakin.Silloin se tarvitsee humusta lisää itseensä.Sellaisena voi toimia lannoitettu turve tai just komposti.Se sopiva humus/kivennäis tasapaino pitäis jotenkin saavuttaa
Terra Pretasta on paljon kijoituksia täällä Icmagissa, osiossa Organic soil.
Nykyajan tutkijat on ihmeissään, miten Amatzonin sademetsiin saatiin aikaan maata joka vieläkin antaa kasveille kaiken mahdollisen.
Alunperin multaan sekoitettiin hiiltä, saviruukun palasia ja kaikkea lantaa mitä oli saatavilla, kasvisjäte myös.
Hiili mullassa muodostaa "lannoiteriutan", eli tarjoaa alustaa johon positivisesti ja negatiivisesti varautuneet hiukkaset kiinnittyy.Se sit luovuttaa tai ottaa lisää suoloja maahan/maasta, hyvin mielenkiintoista ja uskottavaa luettavaa.
Itsekin olen yrittänyt luoda multaan noita varauksia lisäämällä hiiltä ja mykoritsaa.
Sitä en tiedä paljonko se antaa lisäpotkua, mulle riittää että kasvit on terveitä ja terhakoita enkä enää ilmankaan olis, näitä maanparannusjuttuja
Metsämaasta vois sanoa sen verran, että jos siellä on havukasveja, on maa luultavasti melko hiekkaistakin.Silloin se tarvitsee humusta lisää itseensä.Sellaisena voi toimia lannoitettu turve tai just komposti.Se sopiva humus/kivennäis tasapaino pitäis jotenkin saavuttaa
