http://postimg.org/image/8jw4duea1/ tollasia mustia pisteitä ja toisessa setupissa samanlaista muttei noita mustia pisteitä ja näky lehden päällä pieni mato 1-2 mm pitkä.vähä on lehtivihreetäkin lähteny,joku syöny?
-
Happy Birthday ICMag! Been 20 years since Gypsy Nirvana created the forum! We are celebrating with a 4/20 Giveaway and by launching a new Patreon tier called "420club". You can read more here.
-
Important notice: ICMag's T.O.U. has been updated. Please review it here. For your convenience, it is also available in the main forum menu, under 'Quick Links"!
Kipeitä kasveja! Oireiden tunnistamisessa tarvitaan apua! (kuvia)
- Thread starter jahworld
- Start date
V
vuuduu
Ripsiäisiä veikkaisin olevan ainakin hopeisesta kimalteesta Jansku. Koita jos saat napattua kuvan koko lehdestä ja kasvista ilman luuppia.
Nyt tarttis jeesiä! Kuvia en ainakaan vielä saa, mutta pyrin kuvaamaan tilanteen sanallisesti mahdollisimman hyvin.
Uudelleen istutin kasvit isompaan juuritilaan ( 0,5l -> 9l ) ja heti alkuun huomasin, että pientä vajaria on ravinteista, koska alalehdet alkoivat pikku hiljaa kellertää ja syötän vain 1,5 ml / l coco AB:tä. Todellakin kookoksella mennään.. Nyt sitten tuli tämä minun painajainen, joka on käynyt ennenkin ja silloin se vei kasvin hautaan asti. Kasvi on vaalea kauttaaltaan ja lehdet roikkuu hieman löysinä. Kasvi yrittää puskea uutta kasvustoa, mutta se on erittäin hidasta ja alkaneet kasvukärjetkin käpristelee hieman. Lehtien kärjissä näkyy erittäin pieni, mutta selkeä "kuolio".
Nyt sitten mietin, että onko happi loppu,ravinteita väärissä suhteissa tai liian vähän / PH. Viimeksi kasvi siis kuoli about niin, jotta alhaalta alkoi sama ja levisi nopeasti kaikkialle ja se vaan kuoli. Kastella en viittis kun en tiedä onko ongelma juuri se että kun heittää pienestä purkista isoon niin se tukehtuu sinne? Yritin kyllä em. asian takia puristella ylimääräiset litkut kookosesta.
Uudelleen istutin kasvit isompaan juuritilaan ( 0,5l -> 9l ) ja heti alkuun huomasin, että pientä vajaria on ravinteista, koska alalehdet alkoivat pikku hiljaa kellertää ja syötän vain 1,5 ml / l coco AB:tä. Todellakin kookoksella mennään.. Nyt sitten tuli tämä minun painajainen, joka on käynyt ennenkin ja silloin se vei kasvin hautaan asti. Kasvi on vaalea kauttaaltaan ja lehdet roikkuu hieman löysinä. Kasvi yrittää puskea uutta kasvustoa, mutta se on erittäin hidasta ja alkaneet kasvukärjetkin käpristelee hieman. Lehtien kärjissä näkyy erittäin pieni, mutta selkeä "kuolio".
Nyt sitten mietin, että onko happi loppu,ravinteita väärissä suhteissa tai liian vähän / PH. Viimeksi kasvi siis kuoli about niin, jotta alhaalta alkoi sama ja levisi nopeasti kaikkialle ja se vaan kuoli. Kastella en viittis kun en tiedä onko ongelma juuri se että kun heittää pienestä purkista isoon niin se tukehtuu sinne? Yritin kyllä em. asian takia puristella ylimääräiset litkut kookosesta.
Satorit taas kouristelee.. övereissä?
600W natikka ja NFT-systeemi 45l resolla. Olen käyttänyt AF-ravinteita 2:1 bloom:micro suhteella. PH seilannut 5-6 välillä. Lämmöt 24-30. Kellastuminen alkoi kukituksen alussa jota takana nyt 4 viikkoa.
Alkukukituksesa EC oli noin 1 jota lähdin sitten laskemaan viikko sitten kun aloin epäilemään övereitä. Alin arvo johon sen olen tähän mennessä laskenut oli pari päivää sitten: 0,54. Tästä muutaman päivän päästä (tänään) se oli noussut 0,68:aan. Vettä tuntuu kuluvan noin 5 litraa päivässä.
Vaihdoin nyt sitten suurimman osan resovedestä ja säädin vain pH:n kohdalleen. EC nyt 0,32 (hanavesi 0,18) ja pH 5.5-6. Odotan mielenkiinnolla huomisia arvoja, sillä luulisi litkun olevan tarpeeksi laimeaa nyt...
Tuntuu kyllä pirun vaikeelta hydrolajikkeelta tämä.
600W natikka ja NFT-systeemi 45l resolla. Olen käyttänyt AF-ravinteita 2:1 bloom:micro suhteella. PH seilannut 5-6 välillä. Lämmöt 24-30. Kellastuminen alkoi kukituksen alussa jota takana nyt 4 viikkoa.
Alkukukituksesa EC oli noin 1 jota lähdin sitten laskemaan viikko sitten kun aloin epäilemään övereitä. Alin arvo johon sen olen tähän mennessä laskenut oli pari päivää sitten: 0,54. Tästä muutaman päivän päästä (tänään) se oli noussut 0,68:aan. Vettä tuntuu kuluvan noin 5 litraa päivässä.
Vaihdoin nyt sitten suurimman osan resovedestä ja säädin vain pH:n kohdalleen. EC nyt 0,32 (hanavesi 0,18) ja pH 5.5-6. Odotan mielenkiinnolla huomisia arvoja, sillä luulisi litkun olevan tarpeeksi laimeaa nyt...
Tuntuu kyllä pirun vaikeelta hydrolajikkeelta tämä.
Ja laitetaas viel kuvaa niistä alkuoireista. Näistä merkeistä muutama viikko sitten niitä övereitä aloin epäilemään. Hieman on muuttunut ehkä tuo kasvien oireilu tuollaisista epätasaisista burnailuista selkeärajaiseksi kellastumiseksi? Et ollaanko tässä menty övereistä vajareihin sitten vai häh?
:
EC nyt seuraavana päivänä edelleen tuo 0,32. Tämä "sopiva" EC arvo on kuitenkin epäilyttävän alhainen. Kellastuminen muistuttaa mielestäni kalium-vajareita ja luettuani kaliumin olevan tärkeä kasville veden liikutteluun epäilykseni vahvistui sillä lämpöä ja hikoilua riittää... Koitetaas siis lisätä pelkkää bloomia liuokseen ja katsellaan miten käy.
Apuja otetaan kuitenkin edelleen vastaan mielellään
Apuja otetaan kuitenkin edelleen vastaan mielellään
mahdollisesti lamppu liian lähellä, näyttää lämpöstressiltä.
isot lämpötilat saa myös kasvin juomaan aika runsaasti eli jos kasvi pyrkii vain korvaamaan nestetasapainoaan mutta joutuu veden mukana ottamaan sitte pakostakin vielä ravinteita vaikka niitä on jo tarpeeksi.
toinen juttu mikä voi vikana olla että on liian alhainen kosteusprosentti mikä saa ksvin juomaan tankista ja aiheuttaa nopean ec:n ja ph:n muuttumisen, esimerkiksi jos ph seilaa 5- 6 välin parissa kolmessa päivässä se jo riittää moiseen oireiluihin ja siihen auttaa vain oikean kokoinen vesisäiliö joka mitoitettu kasvine lukumäärää katsoen. noin 10 kasville vähintään sen 200l säiliö eli sen 20litraa per kasvi.
lajikohtaisia eroja on myös
esimerkiksi tuo ghs ssh feno lämpötilojen mentyä 1-2 astetta yli siitä normaali 27 asteesta rupee kasvattamaan pitkiä oksa rimpuloita budeista jossa ei paljoa muuta ole kun vartta, kasvu muistuttaa hyvinkin paljon vegeen kääntymistä.
viime kesänä pahimmat hellet päivät kun asteet olivat 30-31 tuntumissa aiheuttii sen että kasvi rupes vegeileen taas, ja kun helteet menivät ohi niin kukinta alkoi alusta, myös tämä lajike on hyvin herkkä kohtisuoraan tulevast viimasta, usea lajike ei kestä suoraa viimaa ilman kääntyilevää tuuletinta se kuivattaa.. tällä lajikkeella jos tuuletin on asetettu edes kääntyilemään ja se osuu välillä latvoihin niin korkeimmat lehdet käpristyy alaspäin vaikka kosteusprosennti olisi 50-60% luokkaa.
isot lämpötilat saa myös kasvin juomaan aika runsaasti eli jos kasvi pyrkii vain korvaamaan nestetasapainoaan mutta joutuu veden mukana ottamaan sitte pakostakin vielä ravinteita vaikka niitä on jo tarpeeksi.
toinen juttu mikä voi vikana olla että on liian alhainen kosteusprosentti mikä saa ksvin juomaan tankista ja aiheuttaa nopean ec:n ja ph:n muuttumisen, esimerkiksi jos ph seilaa 5- 6 välin parissa kolmessa päivässä se jo riittää moiseen oireiluihin ja siihen auttaa vain oikean kokoinen vesisäiliö joka mitoitettu kasvine lukumäärää katsoen. noin 10 kasville vähintään sen 200l säiliö eli sen 20litraa per kasvi.
lajikohtaisia eroja on myös
esimerkiksi tuo ghs ssh feno lämpötilojen mentyä 1-2 astetta yli siitä normaali 27 asteesta rupee kasvattamaan pitkiä oksa rimpuloita budeista jossa ei paljoa muuta ole kun vartta, kasvu muistuttaa hyvinkin paljon vegeen kääntymistä.
viime kesänä pahimmat hellet päivät kun asteet olivat 30-31 tuntumissa aiheuttii sen että kasvi rupes vegeileen taas, ja kun helteet menivät ohi niin kukinta alkoi alusta, myös tämä lajike on hyvin herkkä kohtisuoraan tulevast viimasta, usea lajike ei kestä suoraa viimaa ilman kääntyilevää tuuletinta se kuivattaa.. tällä lajikkeella jos tuuletin on asetettu edes kääntyilemään ja se osuu välillä latvoihin niin korkeimmat lehdet käpristyy alaspäin vaikka kosteusprosennti olisi 50-60% luokkaa.
Joo lämpöstressiä mietin itsekin, alhaalla varjossa olevissa lehdissä (joita ei hirveästi trimmailun jäljiltä enää ole) ei nimittäin esiinny tuota kellastumista. Mutta toisaalta ei latvojen tasalla kädellä koittaessa kuitenkaan kuuma ole, 600W lamppu on ollut noin 50cm korkeudella korkeimmasta latvasta (jollei kuvassa keskellä alhaalla chillailevaa hälläväliä-indicaa lasketa
). Nostin tuon nyt ihan maksimiin eli 60cm etäisyys korkeimmasta latvasta. Vai onko tuo 600W överimitoitus 70cm x 110cm tilan vievälle kasvustolle? Olisi mahdollisuus vaihtaa 400/440W.Eikö veden suurempi kulutus lämpimässä (ja/tai kuivassa) ratkaista yksinkertaisesti pienentämällä lannoitemäärä niihin oloihin sopivaksi? Eli miksi EC/pH heiluisi enemmän kuivemmassa ilmassa jos on oikeat määrät ravinteita? Oman järkeilyni mukaan isompi tankki vain lakaisee överilannoitukset maton alle, kun se ei ilmene niin nopeasti ja voimakkaasti EC/pH -arvoissa
sanoit lämmön olevan 30 astetta aiemmin, juuri semmoiset lämpötilat aiheuttaa tätä palamista koska lehdet ei kerkeä korvata vettä mitä se joutuu haihduttamaan pitämään lehdet kosteana, poikkeuksena jotku lämpöä kestävät lajikkeet.
lämpötila pitäisi muutenkin mitata infrapunamittarilla latvasta oikean luvun selvittämiseksi, monet mittarit heittelevät jopa sen mukaan onko muovi anturin ympärillä valkoista tai mustaa tai varjossa tai viimassa yms, ja kasvit kärsii vaikka ne olisi 5m päästä lampusta mikäli asteita on liikaa, valoakin voi myös antaa liikaa eli turhaa sähkönkulutusta jota ksvit ei pysty edes hyödyntymään noin pienellä alueella.
peukku sääntö kasveille hydrossa on sen 20 litraa per kasvi, ihan sen takia se suunniteltu vaihtoväli ravinteissa (riippuen tietenkin merkistä) on yleensä sen pari viikkoa jonka kuluessa ph:n pitäisi seilata ksvista riippuen sen maksimivälin sen takia että tietyt ravinteet ovat kasville paremmassa muodossa syötäviä" eri ph arvoilla 5-6 välillä ja nämä bufferit jotka pitävät ph:ta paikallaan ravinteissa ovat itse kalium,typpi,fosfori yms joilla on kullakin oma happamuus ja emäksisyys joten laihoilla ravinteilla on myös vähän buffereita vedessä ravinnetankissa ja näin ollen ph:n nousu on nopeampaa ja tulee liian isoja vaihteluja ja se yleensä näkyy kasvissa juuri tuommoisena mitä sulla kuvassa, sekä jatkuva veden säätäminen ph.lla llian laimeiden litkujen takia on melkoisen työllistävää joka päiväiseisesti säätää,isolla tankilla ehkä ei ollenkaan tai kerran max pari kertaa 2 viikossa, riippuen kasvu vaiheesta.
itsellä tuo 220 litran tankki jossa sen 200 litraa ravinteita, muutoksen huomaa joka päivä normi mittarilla joka näyttää 0.00ec/ms sekä tietenkin kasvista lukeminen on taito joka kehittyy vuosien varrella, onko typpeä liikaa tai fosforia liian vähän ihan vain värisävyistä ja kokemuksesta saman lajikkeen kanssa.
lämpötila pitäisi muutenkin mitata infrapunamittarilla latvasta oikean luvun selvittämiseksi, monet mittarit heittelevät jopa sen mukaan onko muovi anturin ympärillä valkoista tai mustaa tai varjossa tai viimassa yms, ja kasvit kärsii vaikka ne olisi 5m päästä lampusta mikäli asteita on liikaa, valoakin voi myös antaa liikaa eli turhaa sähkönkulutusta jota ksvit ei pysty edes hyödyntymään noin pienellä alueella.
peukku sääntö kasveille hydrossa on sen 20 litraa per kasvi, ihan sen takia se suunniteltu vaihtoväli ravinteissa (riippuen tietenkin merkistä) on yleensä sen pari viikkoa jonka kuluessa ph:n pitäisi seilata ksvista riippuen sen maksimivälin sen takia että tietyt ravinteet ovat kasville paremmassa muodossa syötäviä" eri ph arvoilla 5-6 välillä ja nämä bufferit jotka pitävät ph:ta paikallaan ravinteissa ovat itse kalium,typpi,fosfori yms joilla on kullakin oma happamuus ja emäksisyys joten laihoilla ravinteilla on myös vähän buffereita vedessä ravinnetankissa ja näin ollen ph:n nousu on nopeampaa ja tulee liian isoja vaihteluja ja se yleensä näkyy kasvissa juuri tuommoisena mitä sulla kuvassa, sekä jatkuva veden säätäminen ph.lla llian laimeiden litkujen takia on melkoisen työllistävää joka päiväiseisesti säätää,isolla tankilla ehkä ei ollenkaan tai kerran max pari kertaa 2 viikossa, riippuen kasvu vaiheesta.
itsellä tuo 220 litran tankki jossa sen 200 litraa ravinteita, muutoksen huomaa joka päivä normi mittarilla joka näyttää 0.00ec/ms sekä tietenkin kasvista lukeminen on taito joka kehittyy vuosien varrella, onko typpeä liikaa tai fosforia liian vähän ihan vain värisävyistä ja kokemuksesta saman lajikkeen kanssa.
Okei, eli siis pH:n liukuminen on jopa toivottavaa, mutta tarpeeksi hitaasti. Uutta tietoa 
. Kuinka pitkälle vegeajalle tuo 20 litran peukkusääntö on? Eikö kuitenkin reson tilavuus/kasvi ole pitkälti kasvien koosta riippuvainen. Itselläni 6 kasvia 45 litrassa ja vege oli kyllä liian pitkä... kukitusvenähdys yllätti kasvattajan..
Mandalan myyntipuheiden mukaan satori tosiaan on lämpöä ja kuivuutta kestävä lajike, jopa 40 C lämmöt kuulemma ok. Uskon kuitenkin että 600W:n aiheuttama säteilylämpö latvoissa voi nostaa korkeammallekkin lämpötilaa. Sen ollessa ainoa lämpöhuolenaihe, pitäisi ratketa nostamalla natikkaa tarpeeksi (jos vaan pelivara riittäisi).
Infrapunamittaria en omista, mutta ihan mielenkiinnosta: jos todetaan että 40C on maksimilämpötila jossa satori viihtyy. Onko tämä 40C nimenomaan infrapunamittarilla mitattu kasvin maksimilämpö, eikä ilman lämpötila? Vai pitäisikö kasvin suurin sallittu lämpö olla alhaisempi kuin ilmoitettu "ilmaston" maksimilämpö?
Tuosta liiasta valosta jo kyselinkin, eli hyötyykö kasvi merkittävästi 600W valotehosta verrattuna 400W:hen 70cm x 110cm pinta-alalla? Pystysuunnassa syvyyttä kukintoalueella on 30-40cm. Ja lajike sativadominantti.
. Kuinka pitkälle vegeajalle tuo 20 litran peukkusääntö on? Eikö kuitenkin reson tilavuus/kasvi ole pitkälti kasvien koosta riippuvainen. Itselläni 6 kasvia 45 litrassa ja vege oli kyllä liian pitkä... kukitusvenähdys yllätti kasvattajan..Mandalan myyntipuheiden mukaan satori tosiaan on lämpöä ja kuivuutta kestävä lajike, jopa 40 C lämmöt kuulemma ok. Uskon kuitenkin että 600W:n aiheuttama säteilylämpö latvoissa voi nostaa korkeammallekkin lämpötilaa. Sen ollessa ainoa lämpöhuolenaihe, pitäisi ratketa nostamalla natikkaa tarpeeksi (jos vaan pelivara riittäisi
).Infrapunamittaria en omista, mutta ihan mielenkiinnosta: jos todetaan että 40C on maksimilämpötila jossa satori viihtyy. Onko tämä 40C nimenomaan infrapunamittarilla mitattu kasvin maksimilämpö, eikä ilman lämpötila? Vai pitäisikö kasvin suurin sallittu lämpö olla alhaisempi kuin ilmoitettu "ilmaston" maksimilämpö?
Tuosta liiasta valosta jo kyselinkin, eli hyötyykö kasvi merkittävästi 600W valotehosta verrattuna 400W:hen 70cm x 110cm pinta-alalla? Pystysuunnassa syvyyttä kukintoalueella on 30-40cm. Ja lajike sativadominantti.
Vielä tuli mieleen...
Ymmärsin että korkea lämpötila vesiviljelyssä aiheuttaa seuraavanlaisen ongelman:
Korkea lämpötila -> kasvit juo paljon -> pakko käyttää laimeita litkuja -> pH muuttuu nopeasti puskureiden määrän ollessa vähäinen.
Voidaanko tämä ongelma ratkaista käyttämällä ylenmäärin pH uppia ja downia, näin lisäten vain puskureita muttei (merkittävästi) ravinteita?
Ymmärsin että korkea lämpötila vesiviljelyssä aiheuttaa seuraavanlaisen ongelman:
Korkea lämpötila -> kasvit juo paljon -> pakko käyttää laimeita litkuja -> pH muuttuu nopeasti puskureiden määrän ollessa vähäinen.
Voidaanko tämä ongelma ratkaista käyttämällä ylenmäärin pH uppia ja downia, näin lisäten vain puskureita muttei (merkittävästi) ravinteita?
toi 20 litran peukkusääntö on vain osviittaa antava vesiviljelyyn yleensä ja riippuu ravinteestakin, mutta on aika lähelle sitä kulutusta ja juuritilaa varten mitä hampu vaatii ja ei tarvi säätää jokapäivä niitä arvoja, ne bufferit on siinä ravinteessa ja ravinteiden aka happamuus ja emäksisyys koktaili kokonaisuudessaan (kuinka lähellä kasvin tarpeita ovatkaan ravinteet) määrää mitä jää jäljelle tankkiin kumuloitumaan joka taas sitte määrää sen happamuuden.
ravinneliuosta voi toki korjata ph- ja ph+ ja pitääkin mutta se nostaa joka kerta ec lukemia joka on suoraan pois siitä kuin paljon ravinteita voi laittaa, oman kokemukseni mukaan mitä nopeampaa on tuo ph lainehtimen on ollut niin sitä enempi palamisia/puutoksina on tullut ja huonompia tuloksia yleensäkki.
mitä tulee tuohon kasvatus asteisiin, niin joskus lukenut jonkun artikkelin yliopiston tekemänä jossa pidettiin sitä 25-27 asteen lämpötilaa ihanteellisena hampulle, en muista mitä mittaria käyttivät mutta luulis että tuolla tasolla se olisi lehtien lämpötila, veikkaisin 2 asteen eroa joka ei ole paljoa monellekkaan lajikkeelle, paitsi nykyinen ghs ssh rupee rimpuloimaan heti kun lämpö näyttää 30 astettta ja 28 kasvaa tavalllisesti
kyllä sille 600w on parempi läpäisy teho, eli tunkeutuu alemmaksi kasvustoon ja tulee parempaa budia eli tiiviimpää ja tehokkaampaa, mikäli sun kasvit ei vaan kuivaha sen lampun alla alla.
ravinneliuosta voi toki korjata ph- ja ph+ ja pitääkin mutta se nostaa joka kerta ec lukemia joka on suoraan pois siitä kuin paljon ravinteita voi laittaa, oman kokemukseni mukaan mitä nopeampaa on tuo ph lainehtimen on ollut niin sitä enempi palamisia/puutoksina on tullut ja huonompia tuloksia yleensäkki.
mitä tulee tuohon kasvatus asteisiin, niin joskus lukenut jonkun artikkelin yliopiston tekemänä jossa pidettiin sitä 25-27 asteen lämpötilaa ihanteellisena hampulle, en muista mitä mittaria käyttivät mutta luulis että tuolla tasolla se olisi lehtien lämpötila, veikkaisin 2 asteen eroa joka ei ole paljoa monellekkaan lajikkeelle, paitsi nykyinen ghs ssh rupee rimpuloimaan heti kun lämpö näyttää 30 astettta ja 28 kasvaa tavalllisesti
kyllä sille 600w on parempi läpäisy teho, eli tunkeutuu alemmaksi kasvustoon ja tulee parempaa budia eli tiiviimpää ja tehokkaampaa, mikäli sun kasvit ei vaan kuivaha sen lampun alla alla.
Mistä tää AF 2:1? Jos Lucakseen viitataan ni 2:1 GHE. Joko mulla ei tule AF:stä oikea lyhenne (AHF/AHH) mieleen tai sitten mennään jo lähtökohtasesti pitkin vittuja. Jos oikea vaihtoehto on a niin eipä sitten mittii, mutta jos b niin tarkistappa. AHF/AHH on parhaimmillaan ihan pullon kylestä ohjelmoituna ja 2:1 lucas on tosiaan GHE:lle.
30 on vaan kertakaikkiaan liikaa, mutta eipä se kellastumista ratko. Korkeet lämmöt lähinnä hidastaa kasvua ja (siitä johtuva liian kuiva ilma) kuivattaa lehtiä. Lämmöt ainakin alas isommalla kanavapuhaltimella tai paremmalla putkituksella. Ph:n seilaus sensijaan kertoo samoin tein että jotakin on vialla.
En ole ikinä törmännyt tilanteeseen, jossa EC 1 on liikaa, mutta Satorihan on vissiinkin Mandalalta että tuolla EC:llä en Mandalan pavuille todellakaan lähde pätemään. 1,2 on tähän asti riittäny, mutta Mandalat käsittääkseni ei tartte edes tuota. Sen kyllä sanon että 0,54:stä jos nousee 0,68:aan niin kasvit on stressissä eikä siis tosiaan halua muuta kuin parantua ennenkun lähtevät kasvamaan. Paska juttu että nämä tulee eteen aina kukituksessa, koska sillon on jo menty metsään. Stressaantunu kasvi kun ei jämähdä kehityksessä paikalleen vaan aikajana pysyy kutakuinkin samana, mutta sadon määrä auttamattomasti laskee. TS. 8 viikon lajike voi stressaantuneena kukkia sen 9 vko, mutta tuottaa kuitenkin 7-7,5 vko:n verran satoa eli no matter what stressaamalla häviät satoa. En kyllä tosiaan silti lähtis itteäni ampumaan jos EC 1,0:lla menee övereihin... Uskoisin kuitenkin että femakot on ottanu herneen nenään jostain muusta ja on stressaantunu eikä ota litkuja vastaan. Vaan mistäpä minä loppujenlopuksi tiedän...
Tarkotus ei siis ole nokitella, mutta optimihan on aina se että kaikki lukemat pysyy siinä missä ne on. Ammu takas vaan, ei mikään fakta -postaus.
Korkeat lämmöt johtaa näissä meidän kämppäteltoissa kuivempaan ilmaan samalla eli kaksi pahaa kerralla. Jos lämmöt karkaa käsistä niin hoitakaa kylmempää korvausilmaa tai lämpöjen poisto eristettyyn tilaan / ilmastointimasiina lämmönpoistolla erilliseen tilaan.
